Verkostoituminen alkaa jo ennen tapahtumaa
Mikä tekee tapahtumasta onnistuneen? Todennäköisesti kokonaisuus, kuten hyvät järjestelyt ja kiinnostavat esiintyjät. Useimmiten keskiöön nousee lisäksi kohtaamiset muiden ihmisten kanssa. Jaetut ajatukset ja keskustelut. Yhteisöllisyyden kokemus.
Tapahtumat antavat parhaan mahdollisen paikan kohtaamisille. Mutta se, muuttuvatko kohtaamiset merkityksellisiksi, riippuu paljon muustakin kuin pelkästä tapahtumapäivästä. Se rakentuu organisaation kulttuurissa ja tavoissa.
Verkostoituminen on taito, ei luonteenpiirre
Monessa organisaatiossa verkostoituminen mielletään tiettyjen ihmisten luonteenpiirteeksi ja vahvuudeksi. Tapahtumaan lähetetään se puhelias ekstrovertti, joka tuntee jo valmiiksi liudan potentiaalisia asiakkaita. Tai sysätään vastuuta sille ihmiselle, joka kehtaa jututtaa tuntemattomiakin.
Kemianteollisuuden syyskuussa 2026 julkaisemassa jäsenkyselyssä 70% lähes sadasta toimitusjohtajasta nosti vuorovaikutustaidot suurimmaksi haasteeksi tämän hetken työelämässä. Verkostoitumistaitojen kehittäminen onkin noussut kiinnostavaksi investoinniksi organisaatioissa, sillä niiden merkitys on kasvanut pirstaloituneessa työmarkkinassa.
Verkostoituminen on taito siinä missä esiintyminen, neuvottelu tai projektinhallinta. Sitä voi oppia ja harjoitella eikä se vaadi erityistä persoonallisuutta. Esimerkiksi introvertit voivat verkostoitua eri tavalla kuin ekstrovertit, mutta aivan yhtä tehokkaasti, kunhan kaikille annetaan oikeat työkalut ja ennen kaikkea organisaation tuki.
Miksi organisaation tulisi välittää verkostoitumisesta?
Elämme aikaa, jossa etä- ja hybridityö harventavat luonnollisia kohtaamisia, tekoäly muuttaa työtapoja ja muutosneuvottelut ravistelevat toimialoja. Yhteydet eivät synny enää itsestään ja luottamus täytyy rakentaa tietoisesti. Kun kaikki tieto on löydettävissä helposti ja nopeasti, syntyy kilpailuetu siitä, kuka on aidosti luotettava toimija ja kenen puoleen halutaan kääntyä haasteiden edessä. Juuri siksi verkostoituminen on strateginen voimavara, ei pelkkä mukava lisä.
Tutkimustulokset puhuvat puolestaan. Ihmiset, jotka rakentavat yhteyksiä yli organisaation siilorajojen, näkevät mahdollisuudet aikaisemmin ja tekevät parempia päätöksiä, koska he pääsevät käsiksi tietoon, joka ei tavoita muita. Työntekijät, joilla on monimuotoinen verkosto eri toimialoilta, ovat tutkimusten mukaan merkittävästi avoimempia uusille ideoille. Tuttujen suosituksiin luotetaan enemmän kuin mihinkään markkinointiin, joten jokainen työntekijä on organisaationsa epävirallinen brändilähettiläs. Uudella työntekijällä kestää tyypillisesti 3–5 vuotta rakentaa yhtä vahva verkosto kuin organisaation huippusuoriutujilla. Verkostot ovat siis pääomaa, jota organisaatio joko tietoisesti rakentaa tai menettää huomaamattaan.
Tapahtumien sokea piste
Miten organisaation verkostoitumiskulttuuri näkyy käytännössä, erityisesti tapahtumissa?
Useimmissa organisaatioissa tapahtumaan osallistuminen tarkoittaa ilmoittautumista ja paikalle saapumista. Ei tavoitetta, ei valmistautumista, ei jälkityötä. Se on kuin lähettäisi myyjän asiakkaalle ilman briiffiä.
Kuinka usein ennen tapahtumaa kysytään: tunnistatko oman luontevan tapasi verkostoitua? Tiedätkö mitä verkostoitumisella tavoitellaan? Kenet haluaisit tavata ja miksi? Mitä haluat oppia? Mitä voit tarjota muille? Mitä teet, kun tapahtuma on ohi?
Tässä kohtaa organisaation on mahdollista menettää paljon mahdollisuuksia tapahtuman osalta. Ei siksi, etteikö tapahtuma olisi hyvä, vaan siksi, ettei organisaatio ole luonut kulttuuria, jossa verkostoituminen on luonteva osa työtä.
Yksi hyvin valmistautunut osallistuja saa tapahtumasta enemmän irti kuin kymmenen valmistautumatonta. Mutta valmistautuminen ei ole pelkkä tapahtumaa edeltävän illan tehtävä. Se on jotain, mikä kasvaa organisaation arjessa: kun ihmiset ovat löytäneet oman tapansa verkostoitua, luottamus omiin vahvuuksiin on jo olemassa, ja tapahtumapäivänä kohtaamiset tuntuvat luontevilta.
Luottamus on verkostoitumisen valuutta
Jos verkostoitumisesta pitäisi nostaa esiin yksi asia, se on luottamus. Luottamus ei synny käyntikortin vaihdossa eikä LinkedIn-pyynnössä. Se syntyy siitä, että työntekijä kuuntelee aidosti, reflektoi kuulemaansa, pitää kiinni luvatuista asioista ja tarjoaa apua ennen kuin pyytää mitään.
Luontevin tapa verkostoitua on olla hyödyllinen. Ei miettiä "mitä minä saan tästä" vaan "mitä voin tarjota". Kun tämän ymmärtää, verkostoituminen ei tunnu enää kiusalliselta, se tuntuu inhimilliseltä. Verkostoituminen on työelämän ystävyyttä. Se ei tarkoita kaiken henkilökohtaisen elämän jakamista, vaan vastavuoroisuuden kulttuuria.
Tapahtumissa tämä tarkoittaa yksinkertaisia asioita. Ollaan kiinnostuneita tietämään miksi muut ovat tulleet tapahtumaan ja mitä odotuksia heillä puheenvuorojen suhteen on. Paras jatko ei ole automaattinen LinkedIn-pyyntö vaan viesti, jossa viittaat johonkin konkreettiseen keskustelustanne. Parhaat verkostot rakentuvat pienistä johdonmukaisista teoista ajan myötä.
Viisi vinkkiä, joilla pääset alkuun
1. Tee verkostoitumisesta organisaation asia. Älä jätä sitä yksilön vastuulle. Kannusta, anna lupa käyttää aikaa, keskustele ennen tapahtumaa ja tapahtuman jälkeen mitä opitte ja ketä tapasitte. Parhaat verkostoitumisen kulttuurit syntyvät, kun organisaatio näyttää esimerkkiä.
2. Kysy ennen tapahtumaa kolme kysymystä. Ketä haluan tavata? Mitä haluan oppia? Mitä voin tarjota muille? Jo pelkkä pysähtyminen näiden äärelle muuttaa tapahtumakokemuksen.
3. Kysy, älä myy. Paras tapa aloittaa keskustelu on aito kiinnostus. Kokeile: "Mikä toi sinut tähän tapahtumaan?" tai "Mikä on isoin asia, jota pohdit juuri nyt?" Kuuntele. Oikeasti kuuntele.
4. Ota yhteyttä tapahtuman jälkeen. Verkostoitumisen todellinen arvo syntyy jälkityössä. Lähetä lyhyt viesti, viittaa johonkin keskustelustanne ja ehdota mahdollista seuraavaa askelta.
5. Rakenna luottamusta pienillä teoilla. Jaa kiinnostava artikkeli. Esittele kaksi ihmistä, joista olisi toisilleen hyötyä. Muista, mitä toinen kertoi viimeksi. Luottamus rakentuu johdonmukaisuudesta ja pitkäjänteisyydestä, myös tapahtumien välillä.
Laura Lindsberg
Verkostoitumisen asiantuntija, KTM, TtK
Kouluttaja, puhuja, coach
Tietokirjailija
Kommentit